Uuden työntekijän palkkaamiseen sisältyy aina omat riskinsä. Olemme koonneet alle tietoiskun, joka sisältää mielestämme tärkeimpiä mahdollisuuksia ja väyliä uuden työntekijän rekrytointiin. Kerromme pääkohdat työkokeilusta, rekrytointikokeilusta, palkkatuesta, työhönvalmentajan tuesta, työolosuhteiden järjestelytuesta, oppisopimuskoulutuksesta, koeajasta, Kannonkosken kunnan tuista (oppisopimus, nuoret) sekä työllisyyskoordinaattorin palveluista sekä OivaTyö Oy:n henkilöstöpalveluista.

Me Oivassa autamme mielellämme, jos sinulle tulee jotain kysyttävää tai jos palkkausasiat tuntuvat edelleen haastavilta!

1. TYÖKOKEILU

Työkokeilussa henkilö voi selvittää mahdollisuuksiaan palata työmarkkinoille tai selvittää ura- ja ammatinvalintavaihtoehtojaan. Henkilöltä saattaa puuttua ammatillinen koulutus tai hän suunnittelee ammatin vaihtoa. Tällöin työkokeilua voi käyttää selvittämään, kiinnostaako uusi ala tai onko se muuten mahdollinen esim. henkilön fyysisistä rajoitteista johtuen.

Työkokeilun järjestäjä voi olla yritys, yksityinen elinkeinonharjoittaja, yhdistys, kunta, säätiö tai työpaja. Yksityishenkilö ei voi olla työkokeilun järjestäjä.

Ennen työkokeilun aloittamista tehdään työkokeilusta kirjallinen sopimus työkokeiluun osallistuvan ja työkokeilun järjestäjän kesken. Sopimuspohja löytyy www.suomi.fi sivustolta. Sopimus lähetetään TE-toimistoon, jossa se joko hyväksytään tai hylätään. Työkokeilun saa aloittaa vasta sitten, kun siihen on TE-toimiston siunaus. Henkilö on vakuutettu TE-toimiston puolesta.

Työkokeilussa henkilö tekee työpaikalla yleisesti työsuhteessa tehtäviä töitä. Ohjauksesta ja valvonnasta vastaa työkokeilun järjestäjä. Työkokeilun kesto voi vaihdella yhdestä kuuteen kuukauteen samalla työnantajalla. Työkokeilu voi kestää enintään 12 kuukautta. Usein 1-3 kuukauden sopimus on riittävä. Työkokeilua voidaan järjestää enintään viitenä päivänä viikossa ja 4-8 tuntia päivässä. Jos kokeiltavassa työssä tehdään tyypillisesti vuoro- tai viikonlopputyötä, voi työaika ajoittua myös näihin aikoihin.

Työkokeilun päätteeksi työkokeilun järjestäjä ja työkokeiluun osallistuva antavat TE-toimistolle kirjallisen palautteen. Jos työkokeilun tavoitteena on ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittäminen, palautteen tulee sisältää arviot henkilön soveltuvuudesta alalle tai kyseiseen ammattiin ja työhön. Jos työkokeilun tavoitteena on arvioida paluuta työmarkkinoille, tulee palautteen sisältää arviot työelämävalmiuksista ja osaamisen kehittämistarpeista.

Työkokeilija saa työkokeilupäiviltä normaalin tai korotetun työttömyysetuuden ja kulukorvauksen. Työnantajalle työkokeilusta ei synny kuluja.

Jos yrityksellä ei ole valmiina työkokeilijaa, voi sellaista hakea ilmoittamalla työkokeilumahdollisuudesta työnantajan Oma asiointi-palvelussa tai ottamalla yhteyttä TE-toimistoon tai kysymällä kunnan työllisyyskoordinaattorilta. Kun TE-toimisto on hyväksynyt ilmoittamasi työkokeilupaikan, työnhakijat näkevät heille sopivat työkokeilumahdollisuudet ja voivat ottaa työnantajaan suoraan yhteyttä. Työkokeilu voi auttaa työnantajaa tutustumaan työkokeilijaan, josta voi myöhemmin rekrytoida talon tavat tuntevan työntekijä. Työkokeilijan palkkaamiseen on mahdollista hakea palkkatukea.

Lisätietoa työkokeilusta ja kulukorvauksista löytyy www.te-palvelut.fi sivustolta.

2. REKRYTOINTIKOKEILU

Rekrytointikokeilun avulla voi työnantaja arvioida potentiaalisen työntekijän soveltuvuutta tarjolla olevaan tehtävään tai työyhteisöön. Rekrytointikokeilun pitää aina olla työnhakijan sekä työnantajan yhteinen ehdotus TE-toimistolle. Rekrytointikokeilua voi näillä näkymin hyödyntää vain vuoden 2018 loppuun saakka. Rekrytointikokeilu tähtää työsuhteen syntymiseen kokeilun jälkeen, jolloin sitä käytetään tilanteissa, joissa yrityksellä on tosiasiallisesti työtä tarjolla. Kyseeseen voi tulla sekä avoimeksi ilmoitettu työpaikka että ns. piilotyöpaikka, johon on tarkoitus palkata tehtävään soveltuva henkilö.

Rekrytointikokeilu on työnhakijalle vapaaehtoinen palvelu. Sillä ei ole päivittäistä vähimmäiskestoa. Kokeilun pituus on maksimissaan 1 kuukausi ja lyhimmillään 1 päivä. Rekrytointikokeiluun osallistumisaika vähennetään koeajan enimmäispituudesta, jos kokeilija palkataan samoihin tai samankaltaisiin töihin. Jos kokeilu ei johda työllistymiseen, kokeilun järjestäjän on annettava TE-toimistolle tieto siitä, mistä syystä työsuhdetta ei syntynyt.

Rekrytointikokeilusta ei muodostu kuluja työnantajalle. Kokeilija on vakuutettu TE-toimistosta käsin. Tämän takia kokeiluun tarvitaan TE-toimiston siunaus. Rekrytointikokeilija ei saa palkkaa, vaan on kokeilussa omalla työttömyysturvallansa, myöskään kulukorvauksia ei makseta. Tämän johdosta kokeilun on järkevää olla lyhyt.

Rekrytointikokeilusta ja vakuuttamisesta löytyy lisätietoa www.te-palvelut.fi.

3. PALKKATUKI

Palkkatuki on taloudellinen tuki, jota TE-toimisto voi myöntää työnantajalle työttömän työnhakijan palkkauskustannuksiin. Se on harkinnanvarainen tuki, jota TE-toimisto voi myöntää käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa. Tuen tarkoituksena on edistää työnhakijan työllistymistä avoimille työmarkkinoille silloin, kun hänellä on tehtävissä selviytymiseen vaikuttava vamma tai sairaus tai hänellä on puutteita ammatillisessa osaamisessa. Palkkatuen myöntäminen lähtee aina työttömän työnhakijan palvelutarpeesta, vaikka tuki maksetaankin työnantajalle. Usein tuki myönnetään pitkäaikaistyöttömän työllistävälle työnantajalle.

Palkkatukea voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen sekä oppisopimuskoulutukseen. Tukea myönnetään myös osa-aikaiseen työhön, jos tuen myöntäjä pitää sitä tarkoituksenmukaisena ja se edistää työnhakijan mahdollisuuksia työllistyä. Tämä voi olla perusteltua esimerkiksi osatyökykyisen henkilön kohdalla. 

Palkkatukea voivat saada yritykset, kunnat, kuntayhtymät, yhdistykset, säätiöt, seurakunnat sekä myös kotitaloudet. Palkkatuettua työtä on mahdollista yhdistää muihin TE-palveluihin. Työvoimakoulutusta, työkokeilua, rekrytointikokeilua tai kuntouttavaa työtoimintaa voi seurata palkkatuettu työ. Palkkatuen voi hakea oman yrityksen lisäksi esim. Kannonkosken Oiva tai Kehräkumppanit Saarijärveltä. Nämä siirtävät palkkatuen varsinaiselle käyttäjäyritykselle. 

Palkkatuen määrän ja sen keston päättää TE-toimisto tapaus kerrallaan. Työttömän työnhakijan on itsensä selvitettävä palkkatukioikeus TE-toimiston vastuuvirkailijaltaan. Tämä onnistuu joko soittamalla tai laittamalla TE-toimiston oma asiointi-palvelun kautta asiasta kyselyn. Tukijakson pituus riippuu palkattavan henkilön työttömyyden kestosta tai vamman/sairauden vaikutuksesta 

työsuoritukseen sekä työnantajasta (yhdistys vai yritys hakee). Palkkatuen määrä voi olla enintään 30 %, 40 % tai 50 % palkkauskustannuksista. Palkkatuen enimmäismäärä vuonna 2018 on 1400€/kk, jonka lisäksi maksetaan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta.

Tuen määrä on sitä korkeampi ja kesto sitä pidempi, mitä kauemmin työtön on ollut työttömänä ennen palkkatuen myöntämistä. Jos työnantaja saa palkkatuen lisäksi muuta tukea kuten oppisopimuskoulutuskorvausta, voi tukien yhteismäärä olla enintään palkkauskustannusten suuruinen.

Palkkatuen määrää voi ennakoida: Jos työttömyys on kestänyt alle vuoden -> tuki korkeintaan 30 % 6kk ajan Jos työttömyys on kestänyt vähintään vuoden -> tuki korkeintaan 40 % 12kk ajan Jos työttömyys on kestänyt vähintään 2 vuotta ->tuki korkeintaan 50 % 12 kk ajan Työttömän vamman tai sairauden perusteella myönnetty palkkatuki voi olla enintään 50 % palkkauskustannuksista. Tässä tapauksessa tukijakso voi olla 2 vuoden mittainen kerralla.

Yli 60v. vähintään vuoden välittömästi ennen palkkatukijaksoa työttömänä ollut voi saada jopa 2v tukijakson kerralla. Tuen määrä on ensimmäisten 12 kk ajalta työttömyyden keston perusteella joko 40 tai 50 %, tämän jälkeen 30 %.

Palkkatukea voi saada myös oppisopimuskoulutukseen. Tuen määrä perustuu työttömyyden kestoon ja on ensimmäisenä vuonna sen perusteella 30–40–50 %, toisena vuotena enintään 30 %. Jos perusteena vamma tai sairaus, on tuki 50 % koko koulutuksen ajan.

Palkkatuki on syytä hakea hyvissä ajoin ennen suunniteltua työn aloittamista joko oma asiointipalvelussa tai hakemuskaavakkeella. Työsuhde voi alkaa, kun TE-toimisto on myöntänyt palkkatuen. 

Palkkatukiasioista löytyy lisätietoa: http://www.tepalvelut.fi/te/fi/tyonantajalle/loyda_tyontekija/tukea_rekrytointiin/palkkatuki/index.html

4. TYÖHÖNVALMENTAJAN TUKI TYÖNANTAJALLE

Työhönvalmentaja on TE-toimiston tarjoama erityistuki tilanteisiin, kun palkataan henkilö, joka tarvitsee enemmän tukea työssä, esim. on osatyökykyinen. Valmentaja voi olla mukana jo työkokeilussa. Valmentajan avulla voidaan etsiä työllistyjän kykyjä ja osaamista parhaiten vastaavia työtehtäviä ennen varsinaista työsuhdetta. Työhönvalmentajan apua voidaan käyttää arvioimaan työolosuhteiden järjestelytarpeita, avustamaan palkan ja sosiaaliturvaetuuksien yhteensovittamisessa tai työyhteisön perehdyttämiseen asioissa, jotka liittyvät uuden työtoverin tuloon. Itse työhön perehdytys kuuluu kuitenkin työnantajalle. Työhönvalmentajan tukea on mahdollista saada maksimissaan 50h/työllistyjä/12 kk.

Tuesta lisää: http://www.tepalvelut.fi/te/fi/tyonantajalle/loyda_tyontekija/tukea_rekrytointiin/tyohonvalmentajan_tuki/index.ht ml

5. TYÖOLOSUHTEIDEN JÄRJESTELYTUKI

Työnantaja voi saada tätä tukea, jos työhön palkattavan tai työssä jo olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää uusia työvälineitä tai kalusteita tai muutostöitä työpaikalla (korvaus enintään 4000€). Jos henkilö tarvitsee työssä toisen työntekijän tukea, voi korvausta saada enintään 20h/kk/18kk ajan. Tuen suuruus on tällöin 20€/h ja se maksetaan jälkikäteen toteutuneiden työtuntien perusteella. Työolosuhteiden järjestelytuki on käyttökelpoinen esim. osatyökykyisten työhön paluun tukemiseen.

Tuesta lisää: http://www.tepalvelut.fi/te/fi/tyonantajalle/loyda_tyontekija/tukea_rekrytointiin/tyoolosuhteiden_jarjestelytuki/in dex.html

6. OPPISOPIMUSKOULUTUS 

Oppisopimuskoulutuksella voi opiskella työn ohessa ammatillisen tutkinnon tai tutkinnon osia. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa opinnoista järjestetään käytännön työtehtävissä työpaikalla, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Oppisopimuskoulutus on päätoimista ja vaatii opiskelijalta oma-aloitteellisuutta, aktiivisuutta ja itsenäistä otetta opiskeluun. Opiskelijan aikaisempi osaaminen otetaan huomioon koulutusta suunniteltaessa ja jokaiselle tehdään henkilökohtainen opiskeluohjelma, josta selviää muun muassa opintojen sisältö ja kesto. Koulutuksen järjestäjä suunnittelee oppisopimuskoulutuksen yhdessä opiskelijan ja työnantajan kanssa ja antaa tukea työpaikalle.

Oppisopimus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen. Työnantaja maksaa opiskelijalle TES:n mukaista palkkaa. Työpaikalta nimetään henkilökohtainen työpaikkakouluttaja, jonka tehtävänä on perehdyttää ja ohjata opiskelijaa oppisopimuksen aikana ja arvioida hänen edistymistään.

Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta työpaikalla annettavasta ohjauksesta (ensimmäinen vuosi 150€/kk, toinen vuosi 100€/kk). TE-toimisto voi myöntää palkkatukea työttömän henkilön oppisopimuskoulutukseen.

Oppisopimuskoulutuksesta löytyy lisätietoa: www.te-palvelut.fi sekä esim. http://www.oppisopimus.net/ tai http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/oppisopimuskoulutus

7. KOEAIKA

Työsopimusta solmittaessa voidaan sopia koeajasta, jonka aikana niin työnantaja kuin työntekijäkin voi purkaa työsopimuksen päättymään heti. Työnantaja ei kuitenkaan saa koeaikapurkua käyttäessään toimia syrjivästi tai käyttää epäasiallisia perusteita. Koeajasta on oltava ehto työsopimuksessa. Koeaika voidaan solmia korkeintaan kuuden kuukauden mittaiseksi. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Koeaika on hyvä turva sekä työntekijälle että työnantajalle. Työnantajan puolelta koeaikaa voi hyödyntää esim. silloin, jos henkilö ei ole sopiva työyhteisöön. Työntekijän irtisanominen on huomattavasti hankalampaa koeajan jälkeen.

8. HENKILÖSTÖPALVELUTOIMINTA OIVATYÖ OY:ssa

Työvoiman vuokraus on sopimukseen perustuvaa järjestelyä, jossa työvoimaa tarvitseva yritys (käyttäjäyritys) tekee sopimuksen vuokrayrityksen kanssa työntekijän vuokraamisesta vastiketta vastaan. Työnteko tapahtuu käyttäjäyrityksen johdon ja valvonnan alaisena. Vuokrayrityksestä käytetään myös nimitystä henkilöstöpalveluyritys. Vuokrayritys on työntekijän työnantaja, mutta työ tehdään käyttäjäyritykselle. Vuokrayritys maksaa työntekijän palkan ja hoitaa kaikki muutkin työnantajalle kuuluvat velvoitteet. Käyttäjäyrityksen tehtävänä taas on ohjata ja opastaa työntekijää. Käyttäjäyritys myös valvoo työntekijän työn tekemistä. Vuokratyössä työntekijältä ei saa periä mitään maksuja eikä hänen palkastaan saa vähentää palkkioita.

Vuokratyö on yksi uusimmista työn teettämismuodoista. Työvoiman käyttötapana se on yleistynyt koko 2000-luvun. Vuokratyöhön sovelletaan lähtökohtaisesti samoja säännöksiä kuin muihinkin työsuhteisiin. Vuokratyö on usein luonteeltaan väliaikaista ja sitä käytetään yleisesti ylimääräisen työvoiman tarpeeseen tasaamaan ruuhkahuippuja. Vuokratyösuhde voi edeltää vakituista työsuhdetta, jonka aikana työnantaja varmistuu työntekijän soveltuvuudesta kyseiseen työtehtävään. Käyttäjäyrityksen riski epäonnistuneesta rekrytoinnista jää vuokrayritykselle. Vuokratyövoiman käyttö helpottaa käyttäjäyrityksen budjetin tekoa, koska tuleva henkilöstökulu on tiedossa. Käyttäjäyritys maksaa vain tehdystä työstä, ei esimerkiksi sairauspoissaoloista. Ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen suositellaan käyttämään henkilöstövuokrausta, koska se on vaivatonta ja suhteellisen edullistakin ja epäonnistuneen rekrytoinnin riski jää vuokrayritykselle.

a) REKRYTOINTIPALVELU

Rekrytointipalvelu pitää sisällään asiakasyrityksen tarvekartoituksen, työpaikkailmoitusten laadinnan mm. TE-palveluiden sivuille sekä Oivan omille kotisivuille. Oivalla on kokemusta sosiaalisen median hyödyntämisestä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista levittää tietoa vapaista työpaikoista. Oiva pystyy hyödyntämään rekrytointipalvelussaan myös Oivan omaa työnhakijarekisteri Marlevoa. Aina ei tarvitse laittaa paikkaa julkisesti auki, jos tiedossa on sopiva työnhakija omasta rekisteristä.

Oiva käsittelee työhakemukset ja tarvittaessa esittää hakijoille täydentämispyynnöt. Hakemukset esikarsitaan ja sopivimmat pyydetään haastatteluun (noin 1h/hakija). Palvelun tilaajan halutessa käytetään soveltavia tehtäviä haastattelutilanteessa. Työnhakijoiden suositukset tarkistetaan – kaikilta on saatava suosittelija. Tarvittaessa Oivasta esitetään tarkentavat kysymykset työnhakijalle puhelimitse suositusten perusteella.

Oiva tekee palvelutilaajan haluamasta hakijamäärästä kirjallisen esittelyn, jotka toimitetaan sähköpostilla sovittuun osoitteeseen. Hakijoista pyritään saamaan valokuva esittelyyn mukaan. Oiva hoitaa työnhakijoiden jatkohaastatteluista sopimisen ja on haastatteluissa mukana, jos palvelun tilaaja niin toivoo. Jos hakijoista löytyy sopiva työntekijä, maksaa palveluntilaaja erikseen sovitun hinnan rekrytointipalvelusta. Rekrytointipalkkio realisoituu, kun sopiva henkilö löytyy ja käyttäjäyritys palkkaa tämän. Jos työntekijä jää Oivan palkkalistoille vähintään neljäksi kuukaudeksi vuokratyösuhteeseen, Oiva eri peri erikseen rekrytointipalkkiota!

b) HENKILÖSTÖVUOKRAUS

Henkilöstövuokraus tapahtuu vastuullisesti ylläesitetyn tavan mukaan. OivaTyö ja käyttäjäyritys tekevät keskenään vuokraussopimuksen, jossa on määritelty vuokrauksen ehdot tarkoin. 

Sopimuksessa määritellään vuokrauksen veloituskerroin, joka on henkilön bruttopalkka x sovittu kerroin (on yleensä jotain 1,6–1,9 väliltä). Summaan lisätään 24 %:n arvonlisävero. Palkan määrittää käyttäjäyritys ja sen pitää olla vähintään käytetyn TES:n mukainen. Työntekijän palkkatukipäätös vaikuttaa veloituskertoimeen alentavasti. Lakisääteiset henkilösivukulut, lomat, työterveyshuolto, sairausajan palkat ja arkipyhät sisältyvät kertoimeen.

Ylityöt, TES:n mukaiset lisät ja korvaukset sekä muut palkkiot ja yrityskohtaiset lisät laskutetaan kertoimella. Kulukorvaukset (esim. kilometrikorvaukset, verovapaat matkakustannukset, matka- ja majoituskulut) laskutetaan läpilaskutuksena. Palkanmaksu tapahtuu työnjohdon hyväksymien tuntilistojen perusteella. Asiakas toimittaa tuntilistan Oivan palkkahallintoon ja palkanmaksu suoritetaan sovitusti 1-2 kertaa kuukaudessa. 

c) MAKSUTON NEUVONTAPALVELU

OivaTyö auttaa sekä työnantajia että työnhakijoita mitä moninaisimmissa pulmissa. Jos Oivassa ei osata antaa kysyjää tyydyttävää vastausta, niin sieltä osataan ohjata eteenpäin tai asiasta otetaan selvää ja palataan asiaan. Palvelu on samantapaista, mitä entisajan työvoimatoimistosta pystyi saamaan. Palvelu pelaa puhelimitse ja sähköpostitse, mutta apua pyritään antamaan ilman ajanvarausta paikanpäälläkin.

d) HR-KONSULTOINTI

Yritys, jolla ei ole omaa HR-osastoa tai HR-ihmistä, voi ostaa Oivalta HR-konsultaatiota. Asiat, joissa HR-konsultointi voi tulla apuun, ovat yleensä työntekijöiden työsuhdeasioita. Sairaslomissa, eläkejärjestelyissä, työterveysneuvotteluissa tmv. voi tulla pienen yrityksen johdolle kysymyksiä, joihin ei osata itse löytää vastausta. Näissä tapauksissa asian pohdinta yhdessä ammattilaisen kanssa on enemmän kuin hyödyllistä. Oiva voi olla järjestämässä myös esim. yrityksen TYHY-toimintaa.

e) YHTEISTYÖ KUNTIEN TYÖLLISYYSTOIMIJOIDEN KANSSA

Oiva järjestää lähialueen kuntien työllisyystoimijoiden pyynnöstä työhaastattelupäiviä. Päämääränä on löytää töitä työn hakijoille, mutta myös antaa työhaastattelukokemus usein pitkään työvoiman ulkopuolella olleille henkilöille. Oiva on itse asiassa aktiivinen aktiivimallin toteuttaja. Useat palkkalistoilla tekevät aktiivimallin täyttävää osa-aikatyötä.

9. KANNONKOSKEN KUNNAN TUET TYÖLLISTÄMISEEN

Kannonkosken kunta tukee Kannonkoskelaista yritystä tai yhteisöä 84€/kk/12 kk:n ajan, jos se ottaa oppisopimussuhteeseen Kannonkoskelaisen henkilön. Myös muut alueemme kunnat tarjoavat oppisopimukseen tukea – kannattaa selvittää käytäntö kyseisestä kunnasta!

Kannonkosken kunta on tehnyt päätöksen tukea työnantajia, jotka työllistävät kannonkoskisen työttömän henkilön – työllistettävän henkilön tulee olla joko vähintään 3kk työttömänä työnhakijana ollut alle 30v. nuori tai yli 30-vuotias työttömänä työnhakijana oleva henkilö, joka on saanut työttömyyden perusteella työmarkkinatukea vähintään 300 päivää. Kuntalisää maksetaan työnhakijan työssäoloehdon täyttymiseen saakka enintään kahdeksalta (8) kuukaudelta saman henkilön palkkauskustannuksiin. Kuntalisä voidaan myöntää työllistävälle yritykselle, yhdistykselle, säätiölle tai kunnan omalle liikelaitokselle. Työntekijän työajan tulee olla vähintään 80 % kokoaikatyöstä. Osatyökykyisen henkilön työaika voi olla pienempi. Työsuhteen tulee perustua alan työehtosopimukseen tai työsopimuslakiin. Kyseessä voi olla myös työmarkkinoille oleellisesti auttava toimenpide. Kannonkoski-lisää ei makseta yhtä aikaa kunnan oppisopimuskoulutustuen kanssa tai muun vastaavan tuen kanssa (esim. 100 % palkkatuki).

Kuntalisää haetaan erillisellä hakemuslomakkeella. Lisän hakija on velvollinen toimittamaan pyydettäessä lisäselvityksiä. Hakemus palautetaan Kannonkosken kunnan työllisyyskoordinaattorille os. Järvitie 1, 43300 KANNONKOSKI.

Työllisyyskoordinaattori tekee työnantajalle kuntalisän myöntämisestä kirjallisen päätöksen. Lisän myöntämisen jälkeen hakijan tulee toimittaa kopio työsopimuksesta työllisyyskoordinaattorille. Kuntalisä maksetaan tuensaajan tilitystä vastaan pankkitilille. Tilitykseen on liitettävä tosite maksetusta palkasta, ennakonpidätyksestä ja selvitys työnantajan lakisääteisten sosiaaliturvamaksujen suorittamisesta. Jos työllistetyn henkilön työsuhteessa tapahtuu kuntalisän myöntämisedellytyksiin vaikuttavia muutoksia (esim. työnteko keskeytyy, työsuhde päättyy, työkyky muuttuu jne.) on työnantajan ilmoitettava siitä välittömästi työllisyyskoordinaattorille.

Kannonkosken työllisyyskoordinaatiosta vastaa OivaTyö. Työllisyyskoordinaattorin tavoittaa parhaiten virka-aikaan puhelimitse numerosta 044 4388301. Maanantaisin sekä sopimuksen mukaan työllisyyskoordinaattorin tapaa kunnantoimistolta. 

Hänen tehtäviinsä kuuluu auttaa työtä etsiviä kannonkoskisia sekä auttaa yrityksiä löytämään työntekijöitä. Työllisyyskoordinaattori hakee palkkatukia, järjestää työkokeilupaikkoja sekä on mukana kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Työllisyyskoordinaattori on kunnan TYP-toimija, joten hän auttaa myös vaikeammin työllistyviä henkilöitä työllisyysasioissa.